Nolojen tilanteiden kuski

 

Toisten kommelluksille on helppo nauraa, vai mitä. Monet makeat naurut olemme saaneet seurasiskojen ja – veljien kustannuksella, ja se onkin ratsastusharrastuksen kasvavan suosion salaisuus. Mutta kun se sattuu omalle kohdalle…

 

Joskus eivät valmentajan neuvot mene läpi, kun adrenaliini virtaa suonissa.

 ”Jarruta... JARRUTA… JARRUTA!” huutaa valmentaja.

Ja kuski ei jarruta, vaan paahtaa onnellisena tehtävää eteenpäin. Kuinkas ollakaan, viimeisessä kaarteessa kuski, mukkelis-makkelis, huomaa istuvansa tuulennopean esteratsunsa kanssa maneesinpohjalla, molemmat yhtä hiekkaisina ja pökertyneinä. Koko valmennusta seuraava yleisö saattaa nähdä kuskin ja hevosen kuvatekstin sarjakuvakuplan muodossa:

”Ti-ti-tyy..?”.

Ammattivalmentaja analysoi tilanteen sekunnissa:

”Sattuiko?”.

”Eeeeiii…” ihmettelee kuski silmissään silttisekoitetta. Hevonen makoilee hänen vieressään tyytyväisenä yllättävästä lepotauosta kesken rankan valmennusviikonlopun.

”No mitä sä vielä siellä istuskelet? Nouse satulaan ja ratsasta rata loppuun…”

Ja meidän kuskithan ratsastavat.

 

Amerikkalainen kolarointi- ja kaatuiluhuumori menee myös meillä läpi. Oletko kuullut erään kengittäjän vaimon, kokeneen kuskin, kolaroineen vuokra-autoa Virossa ja peloissaan jättänyt mainitsematta siitä autoa palauttaessa? Näin hän kahden lapsen äitinä vältti kahden vuoden linnatuomion, mutta kuitenkin tunnusti sen meille omatuntoa helpottaakseen, kun tapahtuneesta oli kulunut jo 4 vuotta. Entäs kun tyylikkäästi asteli eräs kouluratsastaja uusilla Sprengerin trissakannuksilla tallinpihalle: pyörähteli pro-tyyliin, kompastui niihin ja veti lipat tallituvan eteen. Missä videokamera?

 

Älä koskaan osta vireää kirjavaa ruunaa, sillä joudut todennäköisesti karsintavalmennuksen silmätikuksi, vaikka ruskeat ruunat hyppisivät seinille. Ehdottomasti karsinnasta uloslentämisen Euroopan ennätys lienee eräällä laikulla venäläisellä ruunalla, joka heitettiin ulos alle puolen tunnin. Ensimmäisenä päivänä, kyllä! Kyllä siinä ratsastajan ja omistajan hermoja koeteltiin, kun yötä vasten sai lähteä ajelemaan laikun kanssa kohti kotitallia. Itse laikku ruuna huokaisi syvään, kun sai pitää henkensä ja pääsi iltapuurolle omaan talliin. (Myöhemmin tämä samainen ruuna rauhoittui ja todella kunnostautui; vetäisi 9 keskiravista – terveisiä.)

 

Enpä tiedä, kumpi on nolompaa: kopioida kouluohjelma väärin koko seuralle (terveiset vaan seuramme legendaariselle sihteerille) vai olla se tyyppi, joka sokeasti tekee, mitä virheellisessä kouluohjelmassa lukee. Tallinmäellä seisova omistaja hieraisi silmiään, kun kauniina kesäaamuna kouluohjelmaa harjoitteleva joukko vetäisi kesken ohjelman ällässä pysähdys-tervehdys ja siirtyi siitä jouhevasti harjoitusraviin. Ohjelmassa arvatenkin piti lukea pysähdys-peruutus-harjoitusravi… Harmi, että tätä erikoista MeLaRa -koululiikettä ei päästy esittämään itse kisoissa.

 

Kaikista hauskinta on lähteä vieraalle tallille koulukisoihin muutaman tunnin yöunilla, mutta onneksi on tiedossa varma kuljetusajoneuvo, kengittäjän vaimo kuskina, vankka vinkka, tutut kouluohjelmat ja oikein hevosenhoitaja. Joten eipä siinä tarvitse kuskin kuin tyrkätä ruutuun ja alkaa ratsastaa itselleen rusettia.

”Iiiiiiiik”, huutaa tuomarin pilli kesken vääntämisen.

”Niin..?” kysyypi koulurynkky.

”Hoosta piti ottaa käyntiin..”

Voi ei. No, uusi arvaus ja lähti onneksi se diisseli taas käyntiin.

”Iiiiiiii-iik”

”Niin..? kysyypi koulurynkky.

”Siinä piti olla siirtyminen harjoituslaukasta käyntiin…Saitko kiinni…”

Voi ei. Mutta vielä toisessakin luokassa kaksi kertaa väärin ratsastaminen on jo kohtalolla leikittelemistä. Se kammottava aivoja suhisuttava tilanne, kun huomaat olevasi S:ssä tekemässä laukkavolttia ja keskiympyrää ja tiedät, että sinun pitäisi olla tekemässä sitä R:ssä. Miten ihmeessä olen tänne ässään joutunut? Ja miksi tuomari ei jo vihellä? Miten pääsen tyylikkäästi ärrään ohi tuomarin, ettei hän huomaa virhettä?

”Iiiiii-iiiik”. En mitenkään.

 

Mitäs sitten, kun nolo tilanne sattuu ensi kerralla sinun kohdallesi? Eipä siinä sen kummempaa. Pahinta mitä voi mokan jälkeen sinulle sattua, on joutuminen Sessen pakinaan. Sekään ole loppujen lopuksi niin kamalaa; jouduinhan tähän itsekin. Hauskaa syksyä kaikille!